Mannerheim Darkroom

|Ahonen|Liekki|Pöllänen|: Marski-blogi

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Was Mannerheim a war criminal

Jarkko Tontti from PEN is accusing Mannerheim of crimes against humanity during the civil war at
Helsingin Sanomat

maanantai 15. maaliskuuta 2010

Aamulehden pääkirjoitus 12.3. yhdistää yleisen ja yksityisen (sekä sivuaa Mannerheimia)

Keskustelimme tänään tapaamisessamme historiasta, niin henkilökohtaisesta kuin yleisestäkin sekä erilaisista päällekkäisistä näkökulmista historiaan. Taiteessa yksityinen voi kulkea yleisen rinnalla yhtä tärkeänä. Yleisesti totena pidetty näkökulma ilmiöön tai aiheeseen ei välttämättä ole sen tärkeämpi kuin vaikkapa taiteilijan henkilökohtainen kokemus.

Taiteessa yksityisestä voi myös johtaa yleistä vapaammin kuin vaikkapa tieteessä. Henkilökohtainen näkökulma voi siis taiteessa olla jopa tärkeämpää kuin objektiivisuus.

Näiden pohdiskelujen valossa Aamulehden yleisiä ja yksityisiä kokemuksia sekä henkilökohtaisia näkökulmia historiaan tarjoava Talvisodan henkeä kaipaileva pääkirjoitus on melko mielenkiintoinen. Pääkirjoituksen sanoma kiteytyy lainaukseen: "Jos sota on joskus hyvä sota, Talvisota oli sellainen."
http://dyn.fi/1517100217 (Pääkirjoitus sivuaa myös Mannerheimia)

Pääkirjoituksesta bloggasi Mike Pohjola otsikolla "Aamulehti muistelee parasta sotaa": http://dyn.fi/1209999287

Aihetta parodioi myös Lehti: http://dyn.fi/128041108

perjantai 26. helmikuuta 2010

Reitit, kartat ja liikkeet

Olemme pohtineet viime aikoina reittejä. Telegraphin mukaan valtaosa ihmisen liikkeistä on ennalta arvattavissa.

Millaisia reittejä Mannerheim liikkui Mikkelissä? Entä Mannerheim-patsas? Missä suhteessa keskenään ovat Mannerheim-patsaan liikuttelun reitit Mannerheimin kulkemien kanssa.

Entäpä Mikkelin torin ympäri meidän nuoruudessamme kulkenut pillurallireitti? Hevosmarkkinoiden aikaan ennen Mikkelin kaupungin perustamista hevosmiehet ajoivat kärryillään ympäriinsä samasta syystä. Mikä on hevosmiesten riiausreitin suhde pillurallireittiin?

Entäpä kuinka näihin kaikkiin limittyy Mikkelin pamauksen reitti? Mikkelin pamaukseksi kutsutaan Helsingin Jakomäestä alkanutta panttivankivälikohtausta, joka päättyi Mikkelin torin kupeessa Maaherrankadulla 1986. Tässä rauhanaikaisen Mikkelin kohutuimmassa rikoksessa panttivankeja ottanut pankkiryöstäjä räjäytti auton, jossa hänen lisäkseen oli yksi panttivanki. Sekä ryöstäjä että panttivanki saivat surmansa.

Kaappaajan autossa matkannut toinen naisvangeista kertoi Ylen arkiston uutisvideolla kaappajan sanoneen Mikkeliin saapuessaan: "Eiköhän kierretä tässä pari kartsaa kun täällä ollaan. Onpahan Mikkeliläisillä sitten katsottavaa."

Tällä hetkellä Mannerheimin patsas sijaitsee lähes samalla kohdalla missä vuonna 1986 pamahti.



maanantai 15. helmikuuta 2010

Mannerheim teatterissa ja elokuvissa

Mannerheim on jälleen esillä.

Teatteri Rujon Mannerheim - Eli lapsistasi ei mitään esitettiin taannoin jopa Mikkelissä Työväen näyttämöpäivillä.
Rujon kotisivuilla esitystä kuvaillaan seuraavasti:
"Nyt kerjäämme verta nenästämme kyseenalaistamalla Suomen ainoan sallittun nekrofilian muodon- C.G.E. Mannerheimin rakastamisen. Se nimittäin vaarantaa sinun ja lähimmäistesi terveyden."

"Marskin pilkkaaminen" näytelmässä on herättänyt keskustelua ainakin Iltasanomien keskustelupalstalla:


Teatteri Rujo:
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1946773

Docpointissa taannoin ensi-iltansa saanut Göringin sauva sivuaa myös Mannerheimia:

lauantai 13. helmikuuta 2010

Mannerheim lyhyesti - Lähde: Matti Klinge: Mannerheim - Kuvaelämänkerta (Otava)

Vuonna 1968 ensimmäisen kerran julkaistu Mannerheim - Kuvaelämänkerta summaa Mannerheimin elämän ja kirjallisen tuotannon näin ytimekkäästi:

Mannerheim ja muoti - Materiaalina: Matti Klinge: Mannerheim kuvaelämänkerta

Anna löysi kirjastosta nuoren Matti Klingen kirjoittaman, vuonna 1968 julkaistun kirjan Mannerheim - kuvaelämänkerta (Otava).



Kirjan runsas kuvitus sai meidät pohtimaan Mannerheimia pukeutumisen ja muodin näkökulmasta. Valikoinkin tähän blogiin muutamia tästä näkökulmasta kiinnostavia valokuvia.

Nuori Mannerheim oli keikari, jonka pukeutuminen oli loppuun asti hiottua:
Yllä vasemmalla: "Veljekset lyseolainen kreivi Carl ja kadetti vapaaherra Gustaf Mannerheim."
Yllä oikealla: "Nikolain ratsuväenkoulun oppilaana Pietarissa."

Mannerheim chevalier-kaartilaisena vuonna 1892:
Kaartin paraatiasuun kuuluivat tiukat säämiskähousut, joiden sanottiin menevän jalkaan vain märkinä. Huomioikaa myös korkeat ja erittäin kiiltävät saappaat sekä kotkakoristeinen kypärä.

Vaikka kyseessä on virkapuku, on asu silti yksilöllinen. Sotilasvirkapuvut teetettiin parhailla hoviräätäleillä, joille annetiin yksilöllisiä ohjeita yksityiskohdista. Ajan virkapukumääräykset antoivat liikkumavaraa kankaiden ja joskus kuosinkin osalta. Myös asetakin helman pituutta oli lupa säädellä hieman.

Mannerheim tutkimusmatkaajana Takla Makanin autiomaan etelälaidalla: Matkoillaan Mannerheim pukeutui rennommin, varmasti osin sääolosuhteistakin johtuen. Vapaa-ajan asuissaan hän vaikuttaisi suosineen raidallisia housuja.

Mannerheim ja valkoinen turkishattu:
Vuonna 1918 suosituksi tullutta valkeaa ruotsalaismallista turkislakkia kutsuttiin nimellä "mannerheimari". Sotilaspäähineistä Mannerheim käytti mielellään venelakkia eli suikkaa (m/22). Kenraalin valkea turkislakki oli myös hänen mieleensä.

Poseeraava Mannerheim:
Yllä vasemmalla: "Ylipäällikkö seuraa Vehmaisista taistelua Tampereesta."
Yllä oikealla: Mannerheim poseeraa v.1932 Eero Järnefeltin maalausta varten. Kymiyhtiöiden tilauksesta valmistettu maalaus esittää ylipäällikköä seuraamassa Tampereen taistelua. Todellisuudessa 'valkoiselle kenraalille' myönnettiin kuvassa näkyvä Vapaudenristin I luokka kaupungin valtauksen jälkeen, ja kunniamerkit valmistuivat vasta kesällä 1918.
Mannerheim 70-vuotispäivänään:
Kun sotamarsalkka astui ulos Kaivopuiston kodistaan juhlapäivän aamuna (adjutanttinaan eversti A.E. Martola) voitiin juhlamenoja tuskin kutsua vaatimattomiksi. Kaksi valkopukuista neitoa heitteli valkeita kukkia Mannerheimin kulkuväylälle. Päässään hänellä oli luonnollisesti kukkien sävyyn sointuva suosikkipäähineensä valkoinen turkishattu.

Iäkäs Mannerheim:
Ikä tai vetäytyminen politiikan keskiöstä ei estänyt Mannerheimia pitämään kiinni tyylistään. Tässä hän on kävelyllä Montreux'ssä. Huomioikaa erityisesti polvihousut.


Lähteenä Klingen Kuvaelämänkerran lisäksi Mannerheim - tuttu ja tuntematon (toimittaneet: Martti Sinerma, Ohto Manninen, Rainer Palmunen ja Vilho Tervasmäki)

Lukijat